Uusi tarina - Tuplahuvit

25.12.2021
Heitin nyt jo tänne tarinan, minkä laitan foorumille sit, kun Kasa on arvostellut edellisen, mutta ajattelin et samalla kun tänne kirjauduin ja tä valmis on niin voin tänkin laittaa


Lukuiloa 

Tuplahuvit

Sijoittuu tapahtumiin 14.2.

Ystävänpäivä ja laskiainen sattuivat samalle päivälle, ja Mouruposkessa tietysti vietettiin niitä molempia, kisailun ja hauskanpidon merkeissä.

Talvitorilta ostetut Tulpeen kutomat lapaset, kaulahuivit ja pipot oli syytä vetää päälle, sillä päivä oli purevan kylmä.

Päivä alkoi suuntaamalla Naukukukkulalle. Sinne Odessan poppoo päätti rehdisti kävellä. Lumihangessa oli kissojen mielestä kiva kahlata. Etenkin Kinuskista, joka pääsi vanhimpana syvimmälle niin että sai happea. Winniekin pääsi kahlaamaan syvemmälle höttölumikohdissa, joissa pystyi kauhomaan itselleen tunnelia lumen alle, samalla kun käveli. Coco ja Clarissa innostuivat samaan, ja lopulta kaikki kokeilivat sitä, sillä lunta oli niin paljon, että melkein kaikkialla muualla, kun polulla tai sen viereisessä matalammassa lumipenkassa, jokainen kissa oli lumen pinnan alapuolella takajaloillakin seistessä.

Kun saavuttiin Naukukukkulalle, otettiin kaikki laskiaista ja ystävänpäivää viettämään tulevat vastaan, ja aloitettiin ohjelma. Odessa päätti jäädä vain katselemaan kilpailuja, mutta otti osaa hernekeiton ja laskiaispullien syöntiin, joka tosin ei ollut mikään kilpailu, vaan ruokaa, juomaa ja herkkuja oli ihan vain tarjolla.

Ensin kilpailtiin liukurikilpailu. Odessan porukasta siihen otti osaa Coco ja Winnie.

Coco liukui päin puskaa, muttei suoritusta kuitenkaan hylätty, koska liukui puskasta alkoi takaperin liukuminen. Juuri enne maaliviivaa, Coco pyörähti takaperin kuperkeikan liukurin kanssa, sillä mäki vietti juuri siinä kohti hieman rajummin alas (vaikkakin mäki oli muuten oli loiva).

Winnie ei tiennyt mitä kilpailussa kuului tehdä, joten päätti tehdä sen showna. Tämä aloitti liukurilla seisten, mutta kaatui heti kun se lähti liikkeelle. Sattumalta Winnie kaatui kuitenkin liukurin päälle, mutta ikävä kyllä takaperin, jolloin ei tämä voinut ohvata liukuria, ja Winnie joutui pieneen hyppyriin, missä hän kevyenä ja pienenä pentuna lennähti ilmaan. Kun liukuri pysähtyi, kaatui Winnie naamalleen, mutta nousi sitten ja näytti peukkua huolestuneen näköiselle Odessalle.

Kaikilla osallistujilla oli erikoisia laskutyylejä, mitä liukurikisassa haettiinkin, nopeimman, tai pisimmän laskun sijasta.

Seuraavana vuorossa oli mäkihyppyä. Siihen osallistuivat Odessan hoidokeista Kinuski, Noki ja Marja.

Mäkihypyssä sai valita, laskiko perinteisesti suksilla, vai vähän erikoisemmin lumilaudalla. Noki ja Marja valitsi sukset, Kinuski päätti taas kokeilla lumilautaa, jolla ei ollut edes ikinä ennen laskenut.

Noella ja Marjalla tuli hyvät suoritukset, ja ei voinut silmämääräisesti erottaa, kumman hyppy oli pidempi. Seuraavaksi hyppäsi niin suksilla kuin lumilaudallakin muita kissoja; Quz, Ruu ja Ennustus.

Viimeisenä oli vuorossa Kinuskin lasku. Siis koko kisan viimeisenä.

Odessa tiesi jo, että siitä tulisi kauhea rumba ja sekasorto, ja noh, lukekaa vaan, niin saatte tietää.

Lähtö onnistui yllättävän hyvin, mutta kun Kinuski oli jo matkalla kohti hyppyä, eikä voinut enää perua, tajusi tämä unohtaneensa laittaa laudan kiinni kenkiinsä. (en oo mikään lumilautaexpertti, mut eiks ne laiteta jotenki sillee vähän ku suksis, mut ei kuitenkaan ihan, et siihen tulee jotain remmei, mut en tiiä onks ne kengät jo valmiiks kii siin laudas tai jotain, mut nyt saa luvan olla noin miten kirjotin 🙈)

Kinuski piti jalkoja suorina koko ajan, eikä mukautunut ollenkaan hypyn lähestymiseen. Kinuski lähti hyppyyn, ette arvaakkaan, lumilauta lähti jonnekkin lentoon ihan eri suuntaan, ja Kinuski vain hortoili raajat joka suunnassa ilmassa. Tämä teki siellä voltteja ja meni kaikin suunnin itsensä ympäri. Lopulta Kinuski läsähti maahan, ja lumilauta tietenkin päälle.

"Auts" Kinuski sanoi huvittuneesti. Onneksi mitään ei kuitenkaan sattunut, koska hyppy ei ollut mikään mahdottoman korkea, eikä huisin pitkäkään.

Seuraavaksi oli tauko, milloin syötiin juurikin sitä hernekeittoa ja laskiaispullia, sekä juotiin kahvia ja kaakaota. Se oli myös hengähdystauko niille, jotka jatkoivat mäkihypystä suoraan seuraavaan kilpailuun.

Seuraavana oli potkukelkkaralli, joka oli kilpailuista kolmas ja viimeisin.

Kaikki Odessan kissat ottivat osaa tähän, joukkuein: Kinuski ja Winnie, Noki ja Coco, Ava ja Clarissa, sekä Marja osallistui kilpailuun parinaan simssiliinin kissa Stiina. Kilpailussa oli muilta hoitajilta Parukalta joukkue: Melodee ja Ennustus.

"Ja kolme, kaksi, yksi, rallittele!" simssiliini huusi lähtölaukauksen. Kaikki joukkueet tietysti lähtivät kovaa vauhtia radalle, joka sisälsi niin loivahkoja ylämäkiä, kuin myös jyrkkiä alamäkiä, tasaista maata, jyrkkiä mutkia ja loivia kaarteita, sekä vauhtisuoria.

Melodee ja Ennustus, sekä Coco ja Noki saapuivat maaliin ensimmäisinä, muttei silmämääräisesti ollut varma, kumpi oli ensimmäisenä.

Kun potkukelkkaralli oltiin saatu päätökseensä, julistettiin kaikkien kilpailuiden voittajat...

"Hauskat pakkaspäivän kilpailumme ollaan saatu päätökseen, ja voittajat ovat selvillä" simssiliini selosti juhlallisesti lumesta tehdyn pienen korokkeen päällä.

"Ensin, liukurikisa. Osallistujat, voitte tulla tämän lumesta veistetyn palkintopallin viereen riviin" simssiliini sanoi. Tämän korekkeen vieressä tosiaan oli lumesta veistetty palkintopalli.

"Kolmanneksi sijoittui.... Uni

Ja toiseksi sijoittui.... Pipari

Ensimmäiseksi sijoittui.... Winnie!

Vaikean valinnan takia Coco jäi ikävä kyllä hipaisun verran alle sijoituksen" simssiliini kertoi ja auttoi kissat palkintopallille.

"Onnea sijoittuneille, ja kiitos osallistumisesta, oli kyllä hauska kisa, ja hienoja liukuja!"

"Seuraava kilpailumme oli mäkihyppy" simssiliini sanoi.

"Kolmanneksi sijoittui... Ruu

Toiseksi sijoittui... Ennustus

Ja ensimmäiseksi sijoittui... Marja!

Ja viimeinen oli Kinuski, ihan tiedoksi kaikille. Ja välissä oli muita kissoja hyvin suorituksin" simssiliini sanoi naurahtaen Kinuskin sijoituksen kohdalla.

"Hah!" Kinuski tuhahti huvittuneesti.

"Mullahan oli paras suoritus!" Kinuski ylpeili.

"Jepjep" kaikki sanoivat sattumalta yhteen ääneen nauraen ratketakseen. Se oli enemmänkin huvinäytös kuin paras suoritus.

Illalla eräässä pienessä mökissä oli ystävänpäivädisco kissoille. Kukaan Odessan porukasta ei päättänyt mennä discoon, mutta päättivät mennä kuitenkin kuokkimaan, Odessan jo nukkuessa.

Kaikennäköiset herkut olivat pääasia kuokkimisessa, mutta Avalla ja Clarissalla oli myös se oma juorupuolensa kuultavana, sekä tietysti Kinuskista oli hauska kuulla juoruja, mutta tällä pääpaino oli ehdottomasti herkkupöydän antimet.

Kinuskin nk

Johdatin joukon ohi vartioiden, jotka olivat kuntosalin ne työntekijäkissat Tiku ja Takuko niiden nimet oli, ja niillä oli vaan sellaset mustat asut, jotka on kaikkien baarien vartiatyypeillä. Heii! Tiku ja Taku! Niinku siinä ohjelmassa jota mä katon päivit- tai siis en ikinä! Winniehän sitä kattoo, mitä häh kuka tollasen väitteen heitti ilmoille, että mä muka kattosin jotain pentujen sarjaa mitääääöä? *hermostuneesti sanottuna kaikki viimeinen* Mutta kuitenkin, pujahdettiin vartiatyyppien ohi, ja heti sisällä, syöksyttiin herkkupöydän alle.

Työnnettiin aina tassu haromaan jotain, mitä pöydän päällä oli, kun haluttiin safkaa. Kerran Noki sai ongittua kokonaisen sipsikulhon! Ja mä booliastian, paitsi siis no pelkän sen astian, koska boolit kaatu kun mä otin sitä...

Ava ja Clara hengaili siinä pöydän päässä, joka oli lähempänä juhlia, jotta voisivat kuulla kaikki juorut. Me muut mässättiin pöydän about keksikohassa, jossa oli parhaat herkkuapajat pään päällä. Avan ja Claran pään päällä oli vaan jotain suolatikkuja, pasteijoita ja muita suolasia, HYI SANON MINÄ! (Ja Winnie, ja kaikki muutkin)

Kissat kävivät, ja ottivat herkkuja, eivätkä huomanneet meitä, kunnes: "Hei minne täält on kaikki herkut kadonnu!" kuului ääni pöydän päältä. Sitten joku nosti pöytäliinaa, ja kurkkasi alle. En ehtinyt nähdä kuka se oli. Heitin sitä tyyppiä naamaan savupommin joita maagikolla pitää aina olla taskussa, hei, eihän mul oo taskui, eiku ainii tungen ne turkin sisään, niinniin, kuitenki aina mukana, ja huusin samalla.

"Ei me oltu täällä!" sitten me livistettiin paikalta savuverhon suojassa.

Tarpeet:

-nälkätarve (Naukukukkulalla hernekeiton ja laskiaispullien syöminen, ja kaakaon ja muiden lämpimien juomien juominen, sekä ystävänpäivädiscossa herkkujen kähvellys ja syönti)

-liikkumistarve (naukukukkulalle kävely & kaikki urheilu, eli kisat)

Saman voi lukea myös tarina-arkistosta:
© 2020 Odessan tarinat / Tarinoita vuodesta 2020, kaikki oikeudet pidätetään, kopiointi ehdottomasti kielletty! 
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita